---

Variksenmarja (Empetrum nigrum, E. hermaphroditum)

aaleanvihreävartinen, mustamarjainen variksenmarja kasvaa mäkisillä kankailla, soilla ja jopa Lapin karuilla suometsillä ja lakeuksilla. Marjat ovat kiiltäviä, tummansinisiä tai mustia ja ne sisältävät kuudesta yhdeksään punaruskeaa siementä. Luonnonvaraiset variksenmarjat kasvavat kaikkialla Suomessa. Pohjois-Suomessa esiintyvällä alalajilla (E. hermaphroditum) on suuremmat marjat sekä parempi sato. Variksenmarjan satokausi alkaa heinäkuussa ja kestää aina ensilumiin saakka.

Lappalaiset ja Pohjois-Siperian heimot ovat perinteisesti käyttäneet luonnonvaraista variksenmarjaa keripukin, ylirasituksen ja päänsäryn hoitoon. Perimätiedon mukaan variksenmarjamehun väitetään olevan myös hyväksi munuaisille.

Luonnonvaraiset variksenmarjat sisältävät runsaasti vitamiineja ja kuituja. Marjat sisältävät myös suuret määrät flavonoideja, kuten flavonoleja sekä antosyanidiinejä. Terveyttä edistävien ominaisuuksien lisäksi nämä ainesosat myös antavat marjalle sen tummansinisen ominaisvärin. Näitä pigmenttejä käytetään elintarviketeollisuudessa luonnollisina väriaineina.

Marjan kuori sisältää flavonoideja sekä muita fenolisia yhdisteitä. Sen vuoksi on tärkeää käyttää koko marja kuorineen ja siemenineen. Useat tutkimukset viittaavat voimakkaasti antioksidanttisten fenolisten yhdisteiden terveyttä edistäviin vaikutuksiin. Yhdisteiden on todettu ehkäisevän sepelvaltimotautia, syöpää sekä tulehduksia

Tuoreen variksenmarjan ravintosisältö / 100 g

Energia, kj	199
Energia, Kcal	48
Proteiini, g	0,6
Rasva, g	0,5
Hiilihydraatti, g	6,3
Ravintokuitu, g	5,3
Tiamiini, (B1), mg	0,03
C -vitamiini, mg	11
Natrium, mg	4
Kalium, mg	<0,1
Kalsium, mg	11
Magnesium, mg	0,05

 

Ravintosisältötiedot: FINELI / sekä Ruoka-aineiden ravintosisältö, Kansaneläkelaitos, Helsinki, 1989