Biokia mustikkamehutiiviste tähtituotekilpailun finaaliin

Biokia mustikkamehutiiviste on valittu Elintarviketeollisuusliiton järjestämään vuoden 2014 Tähtituote- kilpailun finaaliin. Kilpailussa etsitään suomalaisen elintarviketeollisuuden maistuvinta ja nerokkainta tuoteuutuutta.

Asiantuntijaraati on valinnut yritysten kilpailuun ilmoittamista tuotteista viisi finalistia, jonka jälkeen kuluttajat äänestävät finalisteista heille mieluisimman. Kilpailun voittaja ratkeaa puoliksi raadin arvion ja puoliksi yleisöäänestyksen perusteella. Voit äänestää omaa suosikkiasi 27.3. – 14.4.2014 osoitteessa http://tahtituote2014.sivuviidakko.fi/. Voittaja julkistetaan Elintarvikepäivässä Helsingissä 13.5.2014.

Raadin arvio tuotteesta: Itse tehdyltä mustikkamehulta maistuva mehutiiviste tuo kotimaista marjaa esille ja raivaa luonnonmarjojen käytölle sijaa. Sopii myös tuliaiseksi ulkomaille. Mehusta tulee kotoisa mummolatunnelma, mutta se taipuu myös moderniksi juomaversioksi esimerkiksi kivennäisveden kanssa.

 

 

Lisätietoja aiheesta:

 

Vernu Vasunta

Toimitusjohtaja

Kiantama Oy

vernu.vasunta@kiantama.fi 

puh. 0400 681997

www.biokia.fi   

 

Metsämarjojen vienti kohosi ennätystasolle vuonna 2013

(lähde: Arktiset Aromit ry)

Suomalaisia metsämarjoja viedään pariinkymmeneen eri maahan. Metsämarjoja vietiin pakastettuina ja tuoreina viime vuonna yhteensä noin 9,7 miljoonaa kiloa. Viennin arvo oli runsaat 25,8 miljoonaa euroa. Metsämarjojen vientimäärä on vähitellen kasvanut viime vuosina niiden kaupallisen poiminnan tehostumisen vuoksi. Kansainvälinen kilpailu marja-alalla on erittäin tiukkaa. Kansalliset toimenpiteet ja Itä-Euroopan maiden heikentyneet valuutat heijastuvat jatkossa suomalaisen marja-alan kilpailukykyyn. Vaarana on siten viennin kasvun taittuminen myös tällä toimialalla.

Marjojen viennin osalta voidaan tarkemmin saada tietoa vain pakastettuina ja tuoreina sellaisenaan viedyistä tuotteista. Vientiluvut eivät sisällä pidemmälle jalostettuja valmistavan elintarvike-, kosmetiikka-, alkoholi- ja ravintolisäteollisuuden käyttämiä marjamääriä ja arvoja. Myös pidemmälle jalostettujen elintarvikkeiden, kuten marjajauheiden, kuivattujen marjojen, marjamehujen ja alkoholivalmisteiden, marjoja sisältävien makeisten ja kosmetiikkatuotteiden vienti on vähitellen kasvanut. Metsämarjojen merkitys Suomen vientituotteiden imagon ja arvon kannalta on siten huomattavasti pelkän raaka-aineen vientiä suurempi.

Pakastetun puolukan viennin määrä oli viime vuonna runsaat 4,9 miljoonaa kiloa ja arvo 12,7 miljoonaa euroa. Viennin kohdemaista Ruotsi, Itävalta ja Saksa olivat tärkeimmät. Pienempiä määriä vietiin mm. Belgiaan, Tanskaan, Ranskaan, Viroon ja Japaniin. Puolukan viennin kohdemaita on parisenkymmentä ja viime vuosina uusina ovat tulleet mukaan Aasian maat, USA ja uudet EU:n jäsenmaat. Tuoreena puolukkaa vietiin Ruotsiin ja Sveitsiin.

Mustikan viennin kohdemaat ovat kokeneet suurimman muutoksen viimeisen kymmenen vuoden aikana. Pakastettuna mustikkaa vietiin runsaat 3,2 miljoonaa kiloa, joka oli arvoltaan 10,5 miljoonaa euroa. Tärkein mustikan vientimaa oli Kiina, jonne mustikkaa vietiin 2,2 miljoonaa kiloa. Toisena tuli Japani 0,5 miljoonan kilon osuudella. Muita tärkeitä viennin kohdemaita olivat Ruotsi, Puola ja Saksa. Aasian maat ovat kasvattaneet viime vuosina osuuttaan Euroopan maiden kustannuksella. Tuoreena mustikkaa vietiin vain Ruotsiin.

Kiantamalle japanilainen JAS-luomusertifikaatti

Kiantama on valmistanut luonnonmarjoista luomutuotteita vuodesta 1999 alkaen. Vientiasiakkaan toiveesta Kiantama laajensi luomusertifiointiaan syksyllä 2013 myös japanilaiseen JAS-standardiin (Japanese Agricultural Standard). Sertifioinnin suoritti Control Union. Sertifikaatin saavuttaminen edellytti perehtymistä japanilaiseen elintarvike- ja luomulainsäädäntöön, uusien käytäntöjen toimeenpanoa sekä henkilökunnan kouluttamista talon sisällä sekä alihankintayrityksessä.

JAS on Japanissa arvostettu sertifikaatti. Kiantama on tiettävästi ensimmäinen suomalaisyritys, joka sai JAS-sertifikaatin. JAS-sertifioinnin myötä Kiantama tavoittelee luomutuotteille lisää vientiasiakkaita erityisesti Japanista.

Luonnonmarjan ja luomu-luonnonmarjan ero ei ole yleisesti tiedossa. Luomusertifioidut metsämarjat poimitaan luomusertifioiduilta alueilta, jotka on merkitty vuosittain päivitettäviin luomualuekarttoihin. Kiellettyjä poiminta-alueita ovat mm. lannoitetut metsät sekä tienvierusalueet. Luomutuotantoa valvotaan jatkuvasti, ja luomumarjojen jäljitettävyys on tarkempi kuin tavanomaisilla metsämarjoilla.

 

Lisätietoja aiheesta:

 

Vernu Vasunta

Toimitusjohtaja

Kiantama Oy  

vernu.vasunta@kiantama.fi, puh. 0201 442253

 

Riitta Ryyti

Laatupäällikkö

riitta.ryyti@kiantama.fi

 

www.kiantama.fi

www.biokia.fi 

Kiantaman marjanpoimijat siivosivat Suomen metsiä roskista

Kiantama Oy:llä kuluneen satokauden aikana olleet thaimaalaiset marjanpoimijat yllättivät isäntänsä positiivisesti: he keräsivät marjanpoimintatyön lisäksi luonnosta löytämiään roskia ja toivat ne metsästä pois. Roskat punnittiin majapaikassa ja määrät kirjattiin ylös. Kaikki poimijat osallistuivat työhön. Yhteensä roskia kerättiin luonnosta pois lähes 170 kg. Tyypillisimmät metsiin jätetyt roskat olivat kevyitä muovipakkauksia, oluttölkkejä sekä olutpulloja.

Metsiä puhdistettiin seuraavien paikkakuntien alueilla, joissa poimijat olivat kesän ja syksyn aikana marjoja poimimassa: Kesälahti, Isojoki, Seinäjoki, Pudasjärvi, Luumäki, Virrat, Mikkeli, Kauhajoki, Juva ja Lapua. Näiden kuntien asukkaat voivatkin olla iloisia lähiympäristönsä siistiytymisestä!

 kuva 2

Kiantama Oy on suomussalmelainen marjanjalostusyritys, joka on erikoistunut luonnonmarjojen prosessointiin. Kiantama valmistaa mm. mehutiivisteitä, pakastemarjoja, marjapyreitä, marjajauheita ja kuivattuja marjoja mm. elintarvike- ja luontaistuoteteollisuuden ja suurkeittiöiden tarpeisiin. Kuluttajille valmistetaan Biokia-tuotteita useissa eri muodoissa, kuten marjajauheita, pakastemarjoja, kuivattuja marjoja ja mehuja.

 

 

Lisätietoja aiheesta:

 

Vernu Vasunta

Toimitusjohtaja

Kiantama Oy  

vernu.vasunta@kiantama.fi puh. 0201 442253

 

Riitta Ryyti

Laatupäällikkö

riitta.ryyti@kiantama.fi

 

www.kiantama.fi

www.biokia.fi   

 

Kiantama ja Biokia-tuotteet esillä ANUGA-messuilla

Kiantama Oy esittelee jälleen marjatuotteitaan ANUGA-messuilla Kölnissä 5.-9.10.2013. Messuilla esitellään teollisuusasiakkaille suunnattujen puolivalmisteiden lisäksi myös Biokia-kuluttajatuotteet samalla osastolla.

ANUGA on maailman johtava elintarvikemessu vähittäiskaupan, suurkeittiöiden ja catering- alan ammattilaisille. Joka toinen vuosi järjestettävässä tapahtumassa on noin 6600 näytteilleasettajaa yli 100 maasta. Edelliskerralla ANUGAssa vieraili yli 155 000 henkilöä.

Tervetuloa Kiantaman ja Biokian osastolle D078 halliin 4.2!

 

Lisätietoja aiheesta:

 

Vernu Vasunta

Toimitusjohtaja

Kiantama Oy

vernu.vasunta@kiantama.fi, puh. 0201 442253

www.kiantama.fi, www.biokia.fi

 

Lehdistötiedote marjanpoiminnasta

Lehdistötiedote marjanpoiminnasta                         

 

 

Suomussalmella toimiva marjanjalostusyritys Kiantama Oy valmistaa monipuolisesti erilaisia marjatuotteita kuluttajille ja elintarviketeollisuuteen. Noin puolet liikevaihdosta muodostuu viennistä. Kiantama on jo vuosien ajan hankkinut kotimaisen marjaraaka-aineensa pääasiassa ulkomaisten poimijoiden avulla, koska kotimaisten poimijoiden tuomat marjamäärät ovat jatkuvasti vähentyneet. Riittävän raaka-aineen turvin on turvattu työpaikat Suomussalmella noin 35 henkilölle sekä kehitetty ja laajennettu toimintaa.

 

Kiantama Oy toimii avoimesti ja vastuullisesti marjanpoiminta-asioissa, ja sen vuoksi yritys on laatinut vastuullisuusohjelman ISO 26000 ohjeistuksen mukaan. Siinä korostuvat sosiaalinen vastuu, ympäristövastuu sekä taloudellinen vastuu. Koko marjanhankintaketju sekä oma henkilökunta sitoutetaan mukaan toiminnan kehittämiseen ja vastuullisiin työtapoihin.

 

Tänä kesänä Kiantama Oy on saanut luvan kutsua Suomeen lähes 500 thaimaalaista poimijaa, jotka sijoitetaan aluksi Itä-Suomeen Juvalle, Kesälahteen, Luumäelle ja Mikkeliin sekä Pudasjärvelle. Tarvittaessa sijoituspaikkoja muutetaan satotilanteen mukaan. Suurin osa poimijoista on kokeneita marjastajia, jotka ovat olleet Suomessa aiemminkin marjoja poimimassa.

                           

Metsämarjojen poimijoille järjestetään asialliset majoitusolosuhteet, työvälineet ja kulkuneuvot. Poimijat saavat monipuolisen perehdytyksen Suomen olosuhteisiin ja poimintasääntöihin. Jos kuitenkin esim. poiminta-alueen asukkaat huomaavat poimijoiden toiminnassa epäkohtia, niistä pyydetään ilmoittamaan suoraan poimijoiden autoihin merkittyyn päivystävään puhelinnumeroon (040-1408101). Tällöin on hyvä ilmoittaa myös poimijoiden käyttämän auton rekisterinumero, jotta viesti voidaan välittää oikealle taholle.

 

 

Lisätietoja aiheesta:

 

Vernu Vasunta                    

Toimitusjohtaja

Kiantama Oy 

 

vernu.vasunta@kiantama.fi, puh. 0201 4422 53     

Usein kysyttyä marjanpoiminnasta

Luonnontuoteteollisuusyhdistys on koonnut yleisimpiä luonnonmarjoja ostaville yrityksille esitettyjä  kysymyksiä metsämarjojen poimintaan liittyen.  Vastauksissa olevat luvut ovat voimassa vuoden 2013 satokaudella.

USEIN KYSYTTYÄ MARJANPOIMINNASTA:

Tyhjentävätkö ulkomaiset marjanpoimijat meidän metsämme marjoista?

Eivät tyhjennä. Edelleen yli 90 % sadon marjoista jää poimimatta Suomen metsistä. Laskennallinen sato on n. 500 milj. kg ja vuotuinen kokonaispoiminta 45 milj. kg joten vain 10 % vuosittain kerätään talteen kun mukaan lasketaan kotitalouksien keräämät marjat.

Tallovatko ulkomaiset poimijat metsien aluskasvustoa?

Eivät siinä missä muutkaan luonnossa liikkujat. Ohjeistamme kutsumamme poimijat kunnioittamaan luontoa ja liikkumaan luonnossa luontoa rasittamatta.

Kuka maksaa sairastuneiden poimijoiden hoitokulut?

Poimijoilla on matkavakuutukset jotka korvaavat hoitokulut. Jos jotain on jäänyt vakuutuksen ulkopuolelle, niin näistä hoidoista on sitten sovittu yhdessä poimijan ja kutsuyrityksen kesken.

Miten poimijoista pidetään huolta?

Ruokahuolto ja majoitukset on järjestetty kutsujayrityksen taholta. Majoituspaikoissa on riittävästi sosiaalitiloja sekä peseytymispaikkoja. Peseytymismahdollisuudet on mitoitettu majoittuja määriin sopiviksi. Kutsuja yritys tekee majoittajan kanssa sopimuksen missä määritellään majoitustaso ja vaatimukset. Lisäksi kutsujayrityksillä on ns. kenttähenkilökuntaa, joiden tehtävänä on seurata, että poimijoilla ovat asiat kunnossa.

Miksi poimijoille ei makseta palkkaa?

Poimijat saavat kilokohtaisen kompensaation poimimistaan marjoista. Kyseessä on jokamiehen oikeudella tapahtuvat poiminta. Suomessa on säädetty, että marjojen sienien ja yrttien keruusta saatava tulo on verovapaata tuloa.

Koska poimijat saapuvat ja kauanko he ovat Suomessa?

Poimijat saapuvat heinäkuun puolessa välissä ja poistuvat lokakuun alkupuolella. Keskimääräinen oleskeluaika 70–80 vuorokautta.

Mistä he poimivat marjoja?

Pääasiassa poiminta sijoittuu Lapin alueelle, Itäisen Suomen, sekä Etelä-Suomen alueelle. Poimijoiden liikkuminen Suomessa riippuu marjasadon kypsymisestä alueellisesti. Marjoja kerätään metsistä ja soilta. Talojen ja teiden läheisyydestä ei saa kerätä ja siitä annetaan myös ohjeistusta.

Mitä marjoja he poimivat?

Poimijat poimivat mustikkaa, puolukkaa, hillaa eli lakkaa eli suomuurainta ja variksenmarjaa.

Paljonko he poimivat marjoja?

Riippuen marjasadosta n. 65–80 kg/poimija/päivä. Vuonna 2012 marjoja kertyi keskimäärin 5300 kg per poimija.

Miksi suomalaisten poimimat marjat eivät kelpaa?

Kelpaavat kyllä ja ostamme marjoja myös suomalaisilta poimijoilta, mutta väestön poimintahalukkuus on laskenut ja suomalaisten poimimien marjojen määrä ei riitä kattamaan elintarviketeollisuuden tarvitsemia määriä.

 

Paljonko poimijoita Suomeen saapuu?

Luonnontuoteteollisuusyhdistyksen jäsenet ja yhteistyökumppanit ovat kutsuneet yli 3000 poimijaa, joista noin 75 % on thaimaalaisia. Hedelmä- ja marjapuutarhoille saapuu noin yli 8000 kutsupoimijaa. Hekin todennäköisesti poimivat luonnonmarjoja, mutta heidän marjansa menevät tuoremyyntiin toreille ja vähittäiskauppaan.

Miten ulkomaiset poimijat osaavat ottaa huomioon jokamiehenoikeudet ja sen, etteivät he häiritse kotirauhaa?

He saavat tiedon jokamiehenoikeuksista koulutuksen sekä muun valmistamamme materiaalin avulla. Ohjeistamme poimijat kunnioittamaan kotirauhaa ja pitämään riittävää etäisyyttä asuinrakennuksiin. Valtaosa poimijoistamme (yli 70 %) on ollut jo aikaisempina vuosina Suomessa poimimassa eli he tuntevat säännöt ja jokamiehenoikeudet.

Voiko ulkomainen marjanpoimija sytyttää metsäpalon?

Ohjeistamme poimijoita hyvin tarkkaan tulenteosta metsässä. Poimijoilla on mukanaan keittimet eli esimerkiksi ruuan lämmitykseen ei tarvitse tehdä tulta metsässä.

Kiantama tehostaa pakastusprosessiaan

 Kevään 2013 aikana on Kiantaman tuotantolaitoksella ollut käynnissä laajennushanke, jonka tarkoituksena on modernisoida kylmälaitteet sekä kasvattaa pakastuksen kokonaiskapasiteettia.

Muutostöiden jälkeen tuotantolaitoksen toimintaedellytykset paranevat entisestään niin laadullisesti kuin määrällisesti. Uusi teknologia kuluttaa vähemmän energiaa, ja tämän lisäksi kylmälaitteiden tuottama hukkaenergia pystytään jatkossa hyödyntämään lämmöntuotannossa.

Kylmälaitteiden vuosittain tuottamalla hukkalämmöllä pystyttäisiin helposti lämmittämään 8-10 omakotitaloa. Nyt hukkalämpö saadaan talteen, ja sillä lämmitetään tuotantolaitoksen käyttövettä. Tämä vähentää fossiilisten polttoaineiden, kuten kevyen polttoöljyn vuosittaista tarvetta, ja on siten myös ympäristöystävällinen ratkaisu.

 

 

 

Lisätietoja aiheesta:

 

Vernu Vasunta

Toimitusjohtaja

Kiantama Oy  

vernu.vasunta@kiantama.fi, puh. 0201 442253

www.kiantama.fi, www.biokia.fi

Kiantama mukana SFS:n vastuullisuusprojektissa

Marjoja jalostava Kiantama Oy on mukana Suomen Standardisoimisliiton (SFS) projektissa, jossa sovelletaan ISO 26000 yhteiskuntavastuuopasta kunkin mukana olevan yrityksen tarpeisiin soveltuvaksi. Projekti alkoi loppuvuodesta 2012 ja se päättyy toukokuussa 2013. Projektissa tehostetaan ja syvennetään Kiantamalla jo käytössä olevaa vastuullisuusohjelmaa, ja etsitään tärkeimpiä kehityskohteita. Tavoite on myös systematisoida vastuullisuustyötä jatkuvaksi prosessiksi.

Kiantama on aloittanut ISO 26000- oppaaseen perustuvan vastuullisuustyön loppuvuonna 2011, ja haluaa kehittää omaa toimintaansa edelleen ulkopuolisen projektin avustuksella. Alkuun pääpaino vastuullisuustyössä on ollut ulkomaisten marjanpoimijoiden asioista huolehtiminen. Jatkossa paneudutaan myös mm. työelämän käytäntöjen kehittämiseen, ympäristönsuojeluun sekä viestintään.

ISO 26000 käsittelee yhteiskuntavastuun periaatteita, yhteiskuntavastuun tunnistamista ja sidosryhmien osallistamista sekä yhteiskuntavastuun ydinaiheita. ISO 26000 ei ole sertifioitava hallintajärjestelmästandardi, vaan se sisältää runsaasti suosituksia, vinkkejä ja vapaaehtoisesti noudatettavia ohjeita. Yhteiskuntavastuuta määrittävä standardi ISO 26000 esittää tuoreimman kansainvälisen käsityksen siitä, mitä yhteiskuntavastuu tarkoittaa ja mitä yhteiskuntavastuukysymyksiä organisaatioiden tulisi käsitellä.  

Kiantama Oy on suomussalmelainen marjanjalostusyritys, joka on erikoistunut luonnonmarjojen prosessointiin. Kiantama valmistaa mm. mehutiivisteitä, pakastemarjoja, marjapyreitä, marjajauheita ja kuivattuja marjoja mm. elintarvike- ja luontaistuoteteollisuuden ja suurkeittiöiden tarpeisiin. Kuluttajille valmistetaan Biokia-tuotteita useissa eri muodoissa, kuten marjajauheita, pakastemarjoja, kuivattuja marjoja ja mehuja.

Lisätietoja aiheesta:

Vernu Vasunta
Toimitusjohtaja
Kiantama Oy
vernu.vasunta@kiantama.fi, puh. 0201 442253
www.kiantama.fi, www.biokia.fi

Riitta Ryyti
Laatupäällikkö

riitta.ryyti@kiantama.fi, puh. 0201 442256

Yleinen tiedote vastuullisuudesta

Luonnonmarjoja jalostava Kiantama Oy on laatinut yhteiskuntavastuuohjelman kansainvälisen ISO 26000- ohjeistuksen mukaan. Siinä korostuvat sosiaalinen vastuu, ympäristövastuu sekä taloudellinen vastuu. Koko marjanhankintaketju sekä oma henkilökunta sitoutetaan mukaan toiminnan kehittämiseen ja vastuullisiin työtapoihin.

Kiantaman vastuullisuusohjelman keskeiset periaatteet on koottu Code of Conduct- ohjeeksi (vastuullisen toimintatavan ohjeet). Kiantaman vastuullisten toimintatapojen ohje perustuu omiin tavoitteisiin ja toimintaperiaatteisiin, asiakasvaatimuksiin, ISO 26000-oppaan ydinaiheisiin, YK:n Global Compact- aloitteeseen sekä Business Social Compliance Initiative (BSCI) -yhdistyksen Code of conduct- ohjeisiin.

VASTUULLISUUSPERIAATTEET

1) Lakisääteisten vaatimusten noudattaminen

Olemme luotettava yhteistyökumppani kaikille sidosryhmille ja noudatamme toimintaamme koskevia kansallisia ja kansainvälisiä lakeja ja määräyksiä.

2) Ihmisoikeuksien kunnioittaminen ja tasa-arvon edistäminen

  • Kaikenlainen syrjintä, uhkailu ja häirintä mm. ikään, sukupuoleen, kansalaisuuteen tai rotuun liittyen on kiellettyä.
  • Lapsityövoiman käyttöä ei hyväksytä. Noudatamme kansallista työlainsäädäntöä.
  • Pakkotyön teettämistä ja kurinpitotoimia ei hyväksytä.
  • Työntekijöillä on yhdistymisvapaus ja oikeus työsopimukseen.
  • Työntekijöille maksetaan vähintään alan minimipalkat lain ja työehtosopimusten edellyttämällä tavalla.
  • Työajat noudattavat kansallista lainsäädäntöä.

3) Työympäristö on turvallinen ja terveellinen
Kiantama huolehtii työntekijöistään tarjoamalla turvallisen työympäristön ja kouluttamalla heitä laatu-, ympäristö-, työterveys- ja turvallisuusasioissa. Työntekijöille tarjotaan etenemis- ja kouluttautumismahdollisuuksia. Työpaikalla ei saa käyttää päihteitä tai huumaavia aineita.

4) Tuotteet ovat turvallisia
Tuotantoa ohjaa ISO 22000 elintarviketurvallisuuden hallintajärjestelmä, jota ylläpidetään ja kehitetään aktiivisesti. Teollisuusasiakkaille ja kuluttajille tarjotaan ajantasaista ja luotettavaa tietoa tuotteiden eri ominaisuuksista.

5) Ulkomaisia marjanpoimijoita kohdellaan alan hyvien käytäntöjen mukaisesti

  • Poimijoille tarjotaan asianmukaiset ja turvalliset majoitusolosuhteet, riittävät työvälineet ja huolellinen perehdytys.
  • Tavoitteena on, että jokainen poimija tienaa keskimäärin 30 € päivässä nettotuloja poimintakauden aikana.
  • Ulkomaisille marjanpoimijoille suositellaan enintään 6 päivän työviikkoa ja enintään 10 tunnin työpäiviä sesongin aikana.

6) Liiketoiminnan eettisyys
Oikeudenmukainen liiketoiminta ja reilu kilpailu ovat liiketoiminnassa päätöksenteon perusperiaatteita. Korruptiota tai lahjontaa ei hyväksytä missään muodossa.

7) Ympäristön hyvinvointia kunnioitetaan ja edistetään
Ympäristön hyvinvoinnista huolehditaan muun muassa ehkäisemällä jätteen syntymistä, kierrättämällä jätteet asianmukaisesti ja panostamalla energiaa ja raaka-aineita säästäviin ratkaisuihin kaikessa toiminnassa. Henkilöstöä koulutetaan ympäristöasioissa.

Lisätietoja aiheesta:
Vernu Vasunta                                                        
Toimitusjohtaja
Kiantama Oy  
vernu.vasunta@kiantama.fi
puh. 0201 442253